Lasten hyvinvoinnin tukeminen on investointi, ei menoerä

Lasten hyvinvoinnin tukeminen on nähtävä investointina, josta on odotettavissa tuottoa jo 5-8 vuoden aikajänteellä, ja tuotot kasvavat sukupolvien ajan. Näin puhuu Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelä.

Lasten pahoinvoinnin aiheuttama palvelukuormitus on kasvanut nopeasti viime vuosina, ja ongelmat ovat aikaisempaa vaikeampia. Erityisopetuksen tarve on kasvanut kymmenessä vuodessa jatkuvasti, ja samassa ajassa psykiatristen lapsipotilaiden määrä ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on lisääntynyt. Kunnat ovat keskittyneet kalliiden häiriöpalveluiden tuottamiseen, ja ehkäisevän työn osuus on pysynyt ennallaan tai vähentynyt. Tehostamalla lapsiperheiden tukea, eli investoimalla lapsiin, voidaan vähentää lasten huostaanottoja, erityisopetuksen tarvetta sekä lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tarvetta. Hyvinvoivista lapsista kasvaa hyvinvoivia työtä tekeviä aikuisia.

Professori Rimpelä perää lapsiperheiden tuen uudistamista kokonaisuutena, ja ehdottaa säännöllisiä perhekohtaisia hyvinvointiarviointeja. Hyvinvointia tukevia käytäntöjä voidaan oppia; kriittiset vaiheet ovat varhaislapsuudessa. Lapsi kuuluu useisiin kehitysyhteisöihin, joita voivat olla perhe, varhaiskasvatus, koulu, harrastukset, jopa media. Palvelujen ensisijainen tehtävä on tukea kehitysyhteisöjä, tavoitteena häiriöpalveluiden kysynnän vähentäminen. Lapsi on kehitysyhteisönsä kuumemittari, jossa havaitaan yhteisöjen hyvin- tai pahoinvointi. Lapsen auttamiseksi aikuisten tulee muuttua.

Lisää tietoa professori Rimpelän ja Stakesin aihetta koskevista tutkimuksista löytyy oheisesta linkistä:

http://info.stakes.fi/kansanterveystyo/FI/esitelmia.htm

Ruskeasuon halli kokonaan ratsastajille

Historiallinen olympiamaneesi on saatettava takaisin alkuperäiseen käyttöönsä. Maneesin rakentaminen alkoi vuonna 1938 marsalkka Mannerheimin kääntäessä ensimmäisen lapiollisen maata rakennusalueella. Halli valmistui 1940 Helsingin olympiakisoja varten, jotka pidettiin sodan päättymisen jälkeen 1952. Hevostoiminnan vähentyessä 1950- ja -60-luvuilla suuri osa hallista erotettiin muuhun, mm. palloilijoiden ja nyrkkeilijöiden käyttöön, ja ratsastajille jäi vain 38 x 40 m suuruinen tila.

Vuosien varrella ratsastusharrastuksen suosio on kasvanut valtavasti. Ruskeasuon talleissa asuu noin 110 hevosta, ja alueella toimii kaksi ratsastuskoulua, useita ratsastusseuroja sekä Helsingin Ratsupoliisi. Hallitilat ovat ratsastajille täysin riittämättömät ja kilpailutoimintaan liian pienet, ja kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan ratsastustunneille.

Ratsastus naisvaltaisena lajina on jäänyt lähes kokonaan yhteiskunnan tukien ulkopuolelle, samaan aikaan kun miesvaltaisia lajeja, kuten jääkiekkoa ja jalkapalloa tuetaan halleja ja kenttiä rakentamalla. Palloilijoille on tarjolla lukuisia harjoittelupaikkoja eri puolilla Helsinkiä, ja uusia tiloja on suunnitteilla. On korkea aika korjata epäkohta ja palauttaa rakennushistoriallisesti arvokas maneesi ratsastajien käyttöön. Pitkää hallia voitaisiin hyödyntää ratsastus- ja kilpailutoiminnan lisäksi myös erilaisten tapahtumien, kuten messujen, koiranäyttelyiden ja konserttien pitopaikkana.

Julkaistu Helsingin Sanomissa 22.9.2008

Potilaalle oikeus valita lääkärinsä

Terveyspalveluiden saatavuus vaihtelee alueittain. Joillain terveysasemilla lääkärin vastaanotolle pääsee nopeasti, toisilla taas voi joutua odottamaan kauankin. Jonottaminen lisää painetta päivystyksiin.

On aika muuttaa järjestelmää siten, että potilas voi valita lääkärinsä ja terveysaseman, jossa asioi. Jos omalla lähiasemalla on ruuhkaa, potilas voisi halutessaan hakeutua sinne, mistä aika järjestyisi kaikkein nopeimmin. Helpoin asiointipaikka saattaisikin olla työpaikan eikä kodin lähellä. Laboratoriopalveluiden kohdalla tämä valinnanvapaus on jo käytössä HUS-piirissä.

Jäykästä väestövastuusta luopuminen antaisi myös lääkärille mahdollisuuden keskittyä tiettyihin osaamisalueisiin, mikä parantaisi hoidon laatua ja lisäisi terveyskeskuslääkärin työn houkuttelevuutta. Valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki tulee aikanaan lisäämään potilaan valinnanvapautta jopa yli kuntarajojen, mutta mikään ei estä siirtymästä malliin Helsingissä jo ennen lain voimaan tuloa.

Julkaistu Helsingin Uutisissa 18.9.2008.

Varhainen puuttuminen voi auttaa riskiperheitä ajoissa

Lääkärilehdessä 36/08 kerrotaan Varsinais-Suomessa kokeillusta varhaisen puuttumisen mallista, jossa vaikeuksissa oleville vauvaperheille tarjotaan apua räätälöidysti jo ennen kuin ongelmat ehtivät kärjistyä. Kyseisessä Nuppu-hankkeessa palvelu tuotteistettiin yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa, jolloin kunnallisia resursseja ei välttämättä tarvitse lisätä toimintaa varten. Nuppu-vauvaperhetyö on nyt Turun seudulla osa MLL:n palvelutarjontaa, ja perheet ohjautuvat palvelun piiriin neuvolan tai TYKS:in lastenklinikan kautta. Vauvaperhetyö käsittää yleensä 3-4 kotikäynnin mittaisen jakson, jonka aikana perhettä tuetaan kotona selviytymisessä ja selvitetään perheen palvelutarpeet. Ongelmat saattavat ratketa nopeamminkin.